Koulut

Opetussuunnitelma

Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat opetusta koskeva lainsäädäntö, opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja opetussuunnitelma.

Opetushallitus laatii perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka velvoittavat paikallisia opetuksen järjestäjiä. Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille. Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat koulujen lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuonna 2014 ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelman perusteisiin on vuoden 2014 jälkeen tehty täsmennyksiä ja lisäyksiä.

Liperin perusopetuksessa noudatetaan alueellista, Joensuun seudun perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Opetussuunnitelmassa määritellään oppiaineet, oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt, jotka perustuvat arvoperustan, oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin linjauksiin. Opetussuunnitelman on tarkoitus tukea koulun toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittämistä.

Lue lisää alla olevista linkeistä:

Joensuun seudun OPS2016

Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat | Opetushallitus

Liperin perusopetuksen koulujen järjestyssäännöt

Kouluissamme noudatetaan järjestyssääntöjämme ja voimassa olevaa lainsäädäntöä. Järjestyssäännöillä edistämme koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Koulujemme järjestyssääntöjä noudatetaan kouluaikana koulualueella, opettajan määrittämissä oppimisympäristöissä sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.

Oppilaan oikeudet

Oppilailla on oikeus maksuttomaan opetukseen kaikkina koulun työpäivinä.
Kaikkia oppilaita kohdellaan kouluissamme yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Kouluissamme on suunnitelmat ja toimintamallit, joiden avulla suojataan kaikkia oppilaita väkivallalta, kiusaamiselta, syrjinnältä ja häirinnältä. Oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaiden tulee osallistua opetukseen koulun työpäivinä. Huoltaja voi anoa lupaa poissaoloon Wilman kautta. Oppilaiden tulee suorittaa tunnollisesti saamansa tehtävät.

Hyvä käytös ja hyvien tapojen mukaan toimiminen

Oppilaiden tulee käyttäytyä asiallisesti ja muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä koulussa ja koulumatkoilla.

Kohteliaalla ja hyvällä käytöksellä otetaan muut huomioon. Kaikkien kanssa tehdään yhteistyötä ja kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan välittömästi.

Oppitunneille saavutaan ajoissa. On tärkeää noudattaa ohjeita ja antaa kaikille työskentelyrauha.

Kouluun tulee pukeutua asiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti kullekin oppitunnille. Välitunnit vietetään koulun alueella, josta saa poistua vain pyytämällä luvan koulun aikuiselta. Välitunneilla noudatetaan annettua ohjeistusta ja käyttäydytään rauhallisesti.

Koulumatkoilla tulee noudattaa liikennesääntöjä. Koulumatkalla
käytettäviä kulkuvälineitä tulee säilyttää koulupäivän ajan niille osoitetuilla paikoilla.

Vastuullinen toiminta laitteiden ja tietoturvan osalta

Koulun tietoteknisiä laitteita sekä koulun tietoverkkoa tulee käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti. Omia laitteita saa käyttää opiskeluun oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana vain opettajan luvalla. Omat laitteet eivät saa häiritä opetusta.

Annettuja tietoturvaohjeita tulee noudattaa. Omissa töissä tulee aina ilmoittaa lähteet, jos työssä on käytetty toisen tekstiä tai kuvia. Toisia ei saa kuvata ilman lupaa. Toisesta henkilöstä saa julkaista valokuvan tai videon internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa vain hänen luvallaan.

Siisti ja turvallinen ympäristö

Siisti ympäristö lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuusohjeita tulee noudattaa kaikkialla koulun alueella. Havaituista vaaranpaikoista tai uhkista tulee ilmoittaa koulun aikuisille. Koulun omaisuudesta, oppimateriaaleista ja omista tavaroista tulee pitää hyvää huolta. Myös toisten omaisuutta tulee kunnioittaa.

Roskat tulee huolehtia roskikseen. Oppilailla on vahingonkorvauslain mukainen korvausvelvollisuus sekä velvollisuus puhdistaa turmelemansa koulun omaisuus.

Päihteet ja vaaralliset esineet

Kouluun ei saa tuoda eikä pitää koulupäivän aikana hallussa perusopetuslain 29 §:n mukaisia esineitä tai aineita, joiden hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai vahingoittaa omaisuutta.

Kouluun on kiellettyä tuoda muun muassa alkoholia, tupakkaa ja tupakkatuotteita, huumausaineita, veitsiä, ampuma-aseita, voimakkaita laserosoittimia sekä muita vastaavia esineitä ja aineita.

Kurinpito

Järjestyssääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa seuraamuksiin. Kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain perusopetuslain 7 §:ssä mainittuja keinoja, joita ovat kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kasvatuksellisista syistä määrättävä työtehtävä, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita sekä oikeus tarkastaa oppilaan tavarat.

Oppilaalta voidaan perustellusta syystä evätä oikeus osallistua opetukseen jäljellä olevan työpäivän lisäksi myös seuraavana työpäivä. Epääminen on mahdollista, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kurinpitotoimet tulee olla suhteessa tekoon. Oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia toimia ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Koulun rehtorilla ja opettajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta tai epäillystä häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Järjestyssäännöistä tiedottaminen

Järjestyssäännöt käsitellään oppilaiden kanssa jokaisen lukuvuoden aluksi.
Järjestyssäännöt ovat nähtävillä Liperin kunnan verkkosivuilla.

Järjestyssääntöjä tarkistetaan säännöllisesti.

Leirikoulut ja opintoretket

Tutustu kaikkien Liperin koulujen yhteiseen ohjeistukseemme koulujen leirikoulujen ja opintoretkien järjestämisestä alla olevasta linkistä:

https://www.liperi.fi/wp-content/uploads/2024/11/Leirikoulut-ja-opintoretket-ohje‑1.pdf

Oppilaiden edistymistä arvioidaan jatkuvasti perusopetuksen aikana. Arviointi voi olla sekä formatiivista että summatiivista.

Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan oppimisen aikana tapahtuvaa arviointia, jonka tarkoituksena on tukea ja ohjata oppimista.

Summatiivinen arviointi puolestaan tehdään lukuvuoden tai opintojakson päättyessä ja sillä mitataan, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Arvioinnin perusteella oppilaille annetaan todistuksia, ja yhdeksännen luokan päätyttyä oppilaat saavat perusopetuksen päättötodistuksen.

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetuksessa ja koulussa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen.

Opiskeluhuolto jakaantuu yhteisölliseen ja yksilölliseen opiskeluhuoltoon.

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria, joka edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja osallisuutta sekä ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksen ja koulun toimijoille.

Yksilöllisiin opiskeluhuoltopalveluhin kuuluvat hyvinvointialueen Siun soten järjestämät

koulu- tai opiskeluterveydenhuolto
kuraattoripalvelut
psykologipalvelut

Liperin kunnan opiskeluhuollon suunnitelma on tehty yhteistyössä esi- ja perusopetuksen yksiköiden henkilöstön kanssa Opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja se toimii ohjaavana asiakirjana kaikissa Liperin kunnan kouluissa, esiopetuksessa sekä Siikasalmen kristillisessä koulussa.

Liperin kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma 2024–2025 Lataa

Jokaisella koululaisella on oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, kun tarvetta ilmenee.

Jos jokin lapsesi kehityksessä, oppimisessa, toimintatavoissa tai missä tahansa muussa mietityttää, on tärkeää, että otat asian puheeksi lapsesi luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa. Tuen tarve selvitetään moniammatillisesti ja tukitoimet suunnitellaan yhdessä huoltajan kanssa.

Oppimisen tukea on saatavissa oppilaan tarpeiden mukaan. Seuraamme oppilaiden koulunkäyntiä yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien, erityisopettajan ja vanhempien kanssa, jotta voimme reagoida heti, kun tuen tarvetta ilmenee. Tuen tarvetta arvioimme aina tarvittaessa ja erityisesti koulun nivelvaiheissa toisen luokan ja kuudennen luokan keväällä.

Oppilaat saavat tukea oppimiseen aina ensisijaisesti omassa kotiluokassaan, tutussa ympäristössä.

Oppilaat saavat tukea aina yksilöllisten tarpeidensa mukaan, niin kauan ja sen tasoisena ja muotoisena kuin on tarpeen. Voit seurata lapsesi saamaa yleistä tukea Wilman tukilehdeltä, jonne kirjaamme, millaista oppimisen tukea lapsesi on saanut. Tehostettua tukea arvioidaan lapselle laaditussa oppimissuunnitelmassa ja erityistä tukea lapsen HOJKS-asiakirjassa.

Tuen muotoja ovat esimerkiksi

Tukiopetus

Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen silloin, kun hän on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee lyhytaikaista tukea. Joskus hyödyksi voi olla ennakoiva tukiopetus eli asian opettelu ennakkoon. Se voi helpottaa oppitunnilla työskentelyä.

Eriyttäminen

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen voi kohdistua mm. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja –menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan.

Osa-aikainen erityisopetus

Jos lapsella on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä, hän voi saada osa-aikaista erityisopetusta omassa ryhmässään, pienryhmässä tai erikseen yksilöllisenä opetuksena.

Alakoulussa keskitymme tukemaan oppimisvalmiuksia, motorisia, kielellisiä ja matemaattisia taitoja, oppimisen taitoja ja oppimistekniikoiden opettelua, sosiaalisia taitoja ja koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti. Esi- ja alkuopetuksessa annamme myös puheopetusta.

Yläkoulussa tuemme muun muassa oppimisstrategioiden oppimista, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja, kielellisiä ja matemaattisia taitoja, sosiaalisissa taidoissa kehittymistä ja koulunkäyntiä kokonaisuutena. Tarvittaessa tuki voi keskittyä myös yksittäisiin oppiaineisiin.

Erityisopetus pienryhmässä

Pienryhmäopetusta annamme niissä oppiaineissa, joissa se on oppilaan kohdalla tarpeellista.

Kokoaikaista pienryhmäopetusta järjestämme alakoulussa pääasiassa pidennetyn oppivelvollisuuden erityisopetuksen pienryhmissä Ylämyllyn koulussa. Muissa tapauksissa kokoaikaisia erityisopetuksen jaksoja voimme tarjota erilaisilla erityisopetusjärjestelyillä.

Yläkoulussa on jokaisella luokka-asteella mahdollisuus kokoaikaiseen pienryhmäopetukseen. Honkalammen vaativan erityisen tuen koulun pienluokissa opiskelee vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisia oppilaita tai oppilaita, jotka tarvitsevat vahvaa psykososiaalista tukea. Heidän tukenaan ovat myös tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erilaiset apuvälineet.

Perusopetuksen yksilöllistäminen

Perusopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen yksilöllistäminen voi olla tarpeen, jos oppilas vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn takia ei suoriudu perusopetuksen oppimäärästä.

Ennen kuin yksilöllistämme oppimääriä, kokeilemme oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen eriyttämistä painoalueittain. Oppimääriä yksilöllistämme vain silloin, jos oppilas ei eriyttämisenkään jälkeen suoriudu hyväksyttävästi oppiaineen oppimäärästä.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa on kolme tasoa. Kaikkia tukimuotoja voidaan käyttää kaikilla kolmella tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä.

1. Yleinen tuki

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla vaikutamme tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiivistettynä yleinen tuki on laadukasta opetusta, jossa huomioidaan oppilaiden erilaiset oppimistavat ja työskentelyrytmit.

Tuki auttaa oppilasta saamaan tärkeitä onnistumisen kokemuksia niin oppimisessa kuin ryhmän jäsenenä toimimisessa. Yleisen tuen toimintamallit ovat luontainen osa koulun arkea. Yleistä tukea voi saada heti tarpeen ilmetessä. Sen aloittaminen ei edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Toimintakulttuurissamme korostamme välittämistä, huolenpitoa ja myönteistä ilmapiiriä.

2. Tehostettu tuki

Tehostettu tuki on tarkoitettu oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä ja joka tarvitsee oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa.

Tehostetun tuen lähtökohtana on tukea oppilaan vahvuuksia ja voimavaroja.

Tehostetun tuen toteutus suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelmallisuus on tärkeää: miten tehostettu tuki aloitetaan, miten se järjestetään ja miten oppilas palaa siitä yleisen tuen piiriin. Tehostettu tuki ja sen tavoitteet suunnitellaan ja arvioidaan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

3. Erityinen tuki

Erityinen tuki on vahvin tuen taso. Sitä oppilas voi saada silloin, kun tehostettu tuki ei riitä.

Erityinen tuki antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tuen kautta myös itsetunto ja opiskelumotivaatio kohenevat. Samalla oppilas oppii vastuunottoa ja ryhmän osana toimimista.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta tuesta. Käytettävissä on kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityisen tuen tavoitteet, sisällöt ja tuen arvioinnin kirjaamme oppilaalle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).

Oppilas kuuluu erityisen tuen piiriin, kun

hän opiskelee pidennettyä oppivelvollisuutta,
hänellä on yksilöllistettyjä oppimääriä,
sosiaalis-emotionaaliset taidot edellyttävät erityistä tukea,
hän opiskelee toiminta-alueittain
tai jos opetus järjestetään tuen saamiseksi jossakin muussa kuin luontaisessa lähikoulussa.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen pyrimme järjestämään oppilaan omassa lähikoulussa.

Lue tai lataa Tuen käsikirja alla olevasta linkistä:

Tuen käsikirja Lataa

Seuraamme koulussa tarkasti oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä. Vastuullasi on huolehtia, että lapsesi käy säännöllisesti koulua.

Sairauspoissaolot

Ilmoita lapsesi sairastumisesta ensimmäisenä poissaolopäivänä Wilman kautta. Lapsesi tehtävänä on selvittää omatoimisesti poissaolopäivinä saadut koulutehtävät ja tehdä niitä mahdollisuuksien mukaan. Tervehdyttyään lapsi selvittää yhdesä opettajan kanssa, mitä asioita koulussa on käyty sairaspäivien aikana. Lapsi voi saada tarvittaessa tukiopetusta.

Luvalliset poissaolot ja lomat

Ano luvallista poissaoloa tai lomaa kirjallisesti etukäteen Wilmassa.

Enintään kolmen koulupäivän mittaiset vapautukset koulutyöstä myöntää opettaja. Pidemmät poissaololuvat myöntää rehtori/koulunjohtaja.

Opettaja antaa lapsellesi ennen lomaa tehtävät, jotka lapsen tulee tehdä ennen kouluun palaamista. Loman takia opiskelussa jälkeen jääneelle oppilaalle annamme tukiopetusta harkinnanvaraisesti. Tukiopetusta annetaan ensisijaisesti erityistä tukea tarvitseville ja esimerkiksi pitkistä sairastapauksista johtuviin tilapäisiin oppimisvaikeuksiin.

Luvattomat poissaolot

Mikäli lapsesi on luvattomasti poissa koulusta, opettaja ottaa sinuun yhteyttä syyn selvittämiseksi ja sovitte, miten poissaolo korvataan. Keskustelemme luvattomista poissaoloista myös lapsesi kanssa. Luvattomiin poissaoloihin annamme tukiopetusta harkinnanvaraisesti.

Mikäli luvattomat poissaolot jatkuvat, keskustelemme asiasta viipymättä huoltajien kanssa ja ohjaamme oppilaan tarvittaessa opiskeluhuollon tuen piiriin

Oppilaan poissaolojen seuraaminen koulussa

Poissaoloja pyritään ehkäisemään varhaisella puuttumisella ja tiiviillä yhteistyöllä huoltajien kanssa. Turvallinen ilmapiiri, lapsen osallisuuden vahvistaminen, mielekkäiden oppimiskokemusten tarjoaminen sekä itsetunnon tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä myös poissaolojen ennaltaehkäisyssä. Jokainen opettaja on velvollinen kirjaamaan oppilaan poissaolot Wilmaan siten, että oppilaan huolta herättäviin poissaoloihin voidaan puuttua ja aloittaa tarvittaessa oppilashuollolliset toimet.

Poissaolojen seuranta perustuu seudullisen linjaukseen, johon pohjautuen Liperin kunnassa on otettu käyttöön alla olevassa taulukossa esitetyt poissaolojen %-rajat ja toimenpiteet.

Koulussa läsnäolomalli — poissaolojen seuraaminen ja niihin puuttumisen käsikirja

Poissaoloihin puuttumisen tasot

Taso 3 Poissaoloja yli 20 % — intensiiviset toimet

Tason 1 ja 2 lisäksi:
- koulun ja koulun ulkopuolisten toimijoiden koordinoitu yhteistyö
- pedagogiset erityisjärjestelyt
- henkilökohtainen tukihenkilö koulussa

Taso 2 Poissaoloja 10–20 % — kohdennetut toimet käyttöön!

Tason 1 toimien lisäksi:
- henkilökohtainen varhainen puuttuminen
- taustasyiden selvittäminen
- toimintasuunnitelma, jossa poistetaan esteitä ja tuetaan koulunkäyntiä

Taso 1 Poissaoloja 1–9 % — yhteisöllinen oppilashuolto ja ennaltaehkäisy kunnossa

hyväksyvä kouluilmapiiri
koulun aikuisilla hyvät suhteet oppilaisiin ja huoltajiin
poissaolojen merkitys ymmärretty kouluyhteisössä
poissaolojen seuranta tapahtuu yhdesä sovitulla tavalla
läsnäolon positiivinen huomioiminen puheen ja Wilma-merkintöjen avulla
yleisimmät osallistumisen esteet huomioitu ja poistettu

Poissaoloihin puuttumisen kolme tasoa muodostuvat poissaolojen prosentuaalisista määristä niiden syistä riippumatta. Prosenttiosuudet tulevat kansainvälisestä koulupoissaoloihin liittyvästä tutkimuksesta. Poissaoloihin puuttumisen tasot täydentävät seudullista ohjeistusta huomioiden poissaolojen kokonaismäärän. Poissaolojen puuttumisen tasoja voidaan käyttää niin koko koulun toiminnan tarkasteluun kuin yksittäisen oppilaan kohdalla tuen tarpeen kartoittamiseen.

Lähtökohtana on, että väliaikaisen sairaudenkin vuoksi koulusta poissaolevalla on oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin.

Poissaolotunnit — prosenttiosuudet

Seuraavissa taululoissa on laskettuna poissaolotunnit prosentteina. Taulukoiden tehtävänä on selkeyttää poissaolojen kokonaistilanteen seuraamista ja havainnollistaa huolen kasvua. Poissaolojen prosenttiosuuksia seurataan vähintään neljännesvuosittain eli luokanopettaja/ ‑valvoja tarkistaa luokkansa poissaolot ennen syyslomaa, joululomaa ja talvilomaa sekä hyvissä ajoin ennen kouluvuoden päättymistä.

Läpi vuoden oppilaan poissaolojen määrää tarkastellaan tarvittaessa eli huolen herätessä edellisen neljän viikon ajalta. Riippuen poissaolojen kertymisen ajanjaksosta, toimet puuttua poissaoloihin voivat siis olla erilaiset samasta tuntimäärästä riippumatta. Prosenttiosuuksien kanssa yhtä aikaa otetaan huomioon seudullinen poissaoloihin puuttumisen ohjeistus.

Kaikki tehdyt toimenpiteet kuten yhteydenotto oppilaan kotiin tai opiskeluhuollon palveluiden konsultaatio tulee kirjata Wilmaan.

Vuodessa on 190 koulupäivää

1. ja 2. luokka, oppitunteja on noin 798

	4 vko	9 vko syyslomaan mennessä	18 vko joululomaan mennessä	26 vko talvilomaan mennessä	38 vko kesälomaan mennessä
tunnit yht.	80	180	360	520	760
yli 40 %	32-	71-	141-	204-	297-
30–39 %	24–31	53–70	105–140	152–203	221–296
20–29 %	16–23	35–52	69–104	100–151	145–220
10–19 %	8–15	18–34	33–68	48–99	69–144
0–9 %	0–7	0–17	0–32	0–47	0–68

3. luokka, oppitunteja on noin 836

	4 vko	9 vko syysloman mennessä	18 vko joululomaan mennessä	26 vko talvilomaan mennessä	38 vko kesälomaan mennessä
tunnit yht.	88	198	396	572	836
yli 40 %	35-	80-	159-	229-	334-
30–39 %	26–34	60–79	119–158	172–228	251–333
20–29 %	18–25	40–59	80–118	114–171	167–250
10–19 %	9–17	20–39	40–79	57–113	84–166
0–9 %	0–8	0–19	0–39	0–56	0–83

4. luokka, oppitunteja on noin 912

	4 vko	9 vko syysloman mennessä	18 vko joululomaan mennessä	26 vko talvilomaan mennessä	38 vko kesälomaan mennessä
tunnit yht.	96	216	432	624	912
yli 40 %	38-	86-	173-	250-	365-
30–39 %	29–37	65–85	130–172	187–249	274–364
20–29 %	19–28	43–64	86–129	125–186	182–273
10–19 %	10–18	22–42	43–85	62–124	91–181
0–9 %	0–9	0–21	0–42	0–61	0–90

5. ja 6. luokka, oppitunteja on noin 950

	4 vko	9 vko syysloman mennessä	18 vko joululomaan mennessä	26 vko talvilomaan mennessä	38 vko kesälomaan mennessä
tunnit yht.	100	225	450	650	950
yli 40 %	40-	90-	180-	260-	380-
30–39 %	30–39	68–89	135–179	195–259	285–379
20–29 %	20–29	45–67	90–134	130–194	190–284
10–19 %	10–19	23–44	45–89	65–129	95–189
0–9 %	0–9	0–22	0–44	0–64	0–94

7., 8. ja 9. luokka, oppitunteja noin 1 140

	4 vko	9 vko syysloman mennessä	18 vko joululomaan mennessä	26 vko talvilomaan mennessä	38 vko kesälomaan mennessä
tunnit yht.	120	270	540	780	1 140
yli 40 %	48-	108-	216-	312-	456-
30–39 %	36–47	80–107	162–215	234–311	342–455
20–29 %	24–35	53–79	108–161	156–233	228–341
10–19 %	12–23	27–52	54–107	78–155	114–227
0–9 %	0–11	0–26	0–53	0–77	0–113

Opetussuunnitelma

Järjestyssäännöt ja yhteiset ohjeet

Arviointi

Opiskeluhuolto

Oppimisen tuki

Poissaolot

Yhteys­tie­dot

Yhteystiedot