Päihteet ja pelihai­tat

Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Alkoho­lin käyttö linkit­tyy kulttuu­ris­samme sosiaa­li­siin tilan­tei­siin, kuten erilai­siin juhliin ja rentou­tu­mi­seen ystävien kanssa. Kyseessä on kuiten­kin keskus­her­mos­toa lamaava päihde, joka voi aiheut­taa sekä fyysistä että psyyk­kistä riippu­vuutta.

Alaikäis­ten alkoho­lin­käyttö ei ole koskaan turval­lista, koska alkoholi vaikut­taa nuoreen voimak­kaam­min kuin aikui­seen. Mitä myöhem­min alkoho­lin käytön aloit­taa, sitä pienempi on riski alkoho­lion­gel­mien kehit­ty­mi­selle aikui­sena.

Ikään­ty­neillä alkoho­lin­käy­tön riski­ta­sot ovat matalam­malla kuin työikäi­sillä, koska ikään­ty­mi­sen ja sairauk­sien myötä elimis­tön kyky sietää alkoho­lia heikke­nee.

Jokai­sen meistä olisi hyvä ajoit­tain pysäh­tyä mietti­mään omaa alkoho­lin­käyt­töä, vaikka käyttö ei olisi­kaan ongel­mal­lista. Omaa alkoho­lin käyttöä voi tarkas­tella suuntaa antavien testien avulla:

• Alkoho­lin riski­käy­tön testi yli 65-vuotiaille — EHYT ry
• Alkoholi — EHYT ry
• Alkoho­lin­käy­tön riski­ra­jat
• Alkoho­lin käytön riski­kar­toi­tus­ky­sely Audit
• Nuorten­lin­kin päihde­mit­tari

Nikotii­ni­tuot­tei­den käyttö on suurin yksit­täi­nen terveys­riski. Tupakka- ja nikotii­ni­riip­pu­vuu­teen voi sisäl­tyä fyysistä, psyyk­kistä ja sosiaa­lista riippu­vuutta. Niiden sisäl­tämä nikotiini on tärkein riippu­vuutta ylläpi­tävä aine, joka aiheut­taa vieroi­tusoi­reita sekä ylläpi­tää niitä. Tupakointi ja nikotii­ni­tuot­tei­den käyttö aloite­taan useim­mi­ten aikuis­tu­mi­sen kynnyk­sellä ja siihen on vaikut­ta­massa kotoa tai kaveri­pii­ristä saatu esimerkki. Tupakointi liittyy usein päivit­täi­siin rutii­nei­hin ja sosiaa­li­siin tilan­tei­siin.

Huomioit­han myös, että passii­vi­nen tupakointi aiheut­taa terveys­hait­toja lapsille, tupakoi­mat­to­mille nuorille sekä aikui­sille ja lemmik­kie­läi­mille.

Tupakan savu sisäl­tää tervey­delle haital­li­sia kemikaa­leja. Tupakka- ja nikotii­ni­tuot­tei­den lopet­ta­mi­nen kannat­taa aina. Mitä aiemmin käytön lopet­taa, sitä helpompi niistä on päästä eroon.

• Pohjois-Karja­lan syöpäyh­dis­tyk­sen yksilö­tuki tupak­ka­tuot­tei­den käytön lopet­ta­mi­seksi
• Stumppi-neuvon­ta­pu­he­lin
• 28 päivää ilman®
• Lisätie­toa tupakasta (Päihdelinkki.fi)
• Lisätie­toa passii­vi­sesta tupakoin­nista (Hengitysliitto.fi)
• Tietoa nikotii­ni­tuot­teista ja apua lopet­ta­mi­seen (Fressis.fi)
• Eroon toksi­sesta suhteesta nikotii­niin (Fressis.fi)
• Neuvon­taa ja ohjausta nikotii­ni­tuot­tei­den käytön lopet­ta­mi­seen (Hengitysliitto.fi)

Testi:

• Tupak­ka­riip­pu­vuus­testi (Päihdelinkki.fi)

Nikotii­ni­pus­sit ja nuuska

Nikotii­ni­pus­sit ovat suuhun laitet­ta­via, nuuska­pus­seja muistut­ta­via nikotii­nia ja siihen rinnas­tet­ta­via aineita sisäl­tä­viä annos­pus­seja. Nikotii­ni­pus­seja myydään pyöreissä kiekko­mai­sissa rasioissa. Nikotiini on piris­tävä aine, joka aiheut­taa riippu­vuutta ja monen­laista tervey­del­listä haittaa, vahvoina annok­sina myös hengen­vaa­ral­li­sia myrky­tyk­siä.

Nikotii­ni­pus­seja ja nuuskaa pidetään virheel­li­sesti tupakoin­tia vaarat­to­mam­pana tuotteena. Varsin­kin nikotii­ni­pus­sien käyttö kaikissa ikäryh­missä on lisään­ty­nyt huomat­ta­van paljon. Markki­noilla olevat nikotii­ni­pus­sit eivät sovellu nikotii­ni­kor­vaus­hoi­to­tuot­teeksi, koska ne voivat sisäl­tää huomat­ta­vasti enemmän nikotii­nia kuin lääke­lain edellyt­tä­mät aptee­kista ja kaupoista ostet­ta­vat nikotii­ni­kor­vaus­tuot­teet.

Nuuskaa ei saa ostaa Suomesta ja sen myynti on kielletty koko EU:n alueella lukuun ottamatta Ruotsia.

• Lisätie­toa nuuskasta (Päihdelinkki.fi)
• Lisätie­toa nikotii­ni­pus­seista (Ehyt.fi)

Testi:

• Nuuska­testi (Päihdelinkki.fi)

Sähkö­sa­vuk­keet (vape)

Sähkö­sa­vuk­keista on tullut lasten ja nuorten keskuu­dessa ilmiö, johon koulu ja vanhem­mat ovat joutu­neet puuttu­maan monin eri tavoin. Sähkö­sa­vuk­keita eli sähkö­tu­pak­kaa koske­vat pääsään­töi­sesti samat säädök­set kuin savuk­kei­ta­kin. Niitä ei saa myydä tai luovut­taa alle 18-vuotiaille, eikä alaikäi­nen saa pitää sähkö­sa­vuk­keita hallus­saan. Sähkö­sa­vuk­kei­den käytön haitta­vai­ku­tuk­sia ei tunneta riittä­västi. Sähkö­sa­vuk­kei­den käyttö edistää ja ylläpi­tää nikotii­ni­riip­pu­vuutta. Sähkö­sa­vu­ketta ei suosi­tella nikotii­ni­tuot­teen käytöstä aiheu­tu­vien vieroi­tusoi­rei­den hoitoon.

Huomioi­ta­vaa on, että sähkö­sa­vuke eroaa muista nikotii­ni­tuot­teista siinä, että se on akkukäyt­töi­nen. Akulla laitteen säiliössä olevaa nikotii­ni­nes­tettä kuumen­ne­taan hengi­tet­tä­väksi höyryksi. Laitteet voivat näyttää hyvin arkisilta tuotteilta, kuten kynältä (katso yllä oleva kuva).

Ostoka­na­via on monia erilai­sia ja varmuutta tuottei­den sisäl­löistä ei tällöin ole. Tiedossa on, että nikotii­ni­mää­rät voivat olla runsaasti yli sallit­tu­jen rajojen, sekä ne voivat sisäl­tää myös esimer­kiksi kanna­bista. Pitkä­ai­kais­tut­ki­muk­sia kysei­sistä tuotteista on aloitettu vasta tekemään, joten ei ole tietoa niiden todel­li­sista haital­li­sista vaiku­tuk­sista tervey­teen. On siis tärkeää, että lasten ja nuorten huolta­jat ovat kiinnos­tu­neita ja tietoi­sia lastensa arjessa tapah­tu­vista asioista ja ottavat esille tarpeen tullen tuttu­jen­kin esinei­den käyttö­tar­koi­tuk­sen.

• Tietoa sähkö­sa­vuk­keista (Ehyt.fi)
• Lisätie­toa sähkö­sa­vuk­keista (Päihdekli­nikka)
• Lisätie­toa sähkö­sa­vuk­kei­den terveys­hai­toista (Terveyskirjasto.fi)

Huumausai­neilla tarkoi­te­taan laitto­mia päihty­mi­seen tarkoi­tet­tuja aineita. Niiden käyttö, osto, myynti ja hallus­sa­pito on Suomessa kiellet­tyä. Huumausai­nei­den haitat ovat yleensä tervey­del­li­siä, talou­del­li­sia tai sosiaa­li­sia. Niiden käyttö voi aiheut­taa psyyk­kistä, fyysistä tai sosiaa­lista riippu­vuutta. Huumausai­nei­den käytön vaiku­tuk­set ovat aina yksilöl­li­siä.

• Huumeet ja muut päihdyt­tä­vät aineet (Päihdelinkki.fi)

Testit:

• Huumei­den käytön riskit — DUDIT-testi (Päihdelinkki.fi)
• Huumei­den käytön kartoi­tus ja hoito­mo­ti­vaa­tio — DUDIT-E-testi (Päihdelinkki.fi)
• Huumei­den­käyt­tö­testi — DAST20 (Päihdelinkki.fi)

Kanna­bis on yleisin huumausaine. Kanna­bik­sen käyttö voi johtaa psykoot­ti­seen oirei­luun, jopa laukaista psykoo­sin. Psykoo­si­ris­kiä lisää­vät käytön aloit­ta­mi­nen nuorena, perin­nöl­li­nen alttius sekä trauma­tausta. Kanna­bik­seen voi kehit­tyä psyyk­ki­nen riippu­vuus, jos käyttö on toistu­vaa ja pitkä­ai­kaista. Nuorena aloitettu kanna­bik­sen käyttö voi muuttaa aivojen raken­netta ja hermos­toa pysyvästi.

• Lisätie­toa kanna­bik­sesta | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Testi:

• CAST-kanna­bis­testi (Päihdelinkki.fi)

Lääkkei­den väärin­käy­töllä tarkoi­te­taan lääkkei­den tietoista käyttöä muuhun tarkoi­tuk­seen tai eri pitoi­suuk­sina kuin mihin lääke on määrätty. Yleisim­piä syitä väärin­käy­tölle ovat viihde- ja päihde­käyttö sekä itselää­kin­näl­li­set syyt. Rauhoit­ta­via ja amfeta­mii­ni­joh­dan­nai­sia lääkkeitä sekä uni- ja kipulääk­keitä käyte­tään yleisim­min väärin. Huomaa, että kaikki keskus­her­mos­toa lamaa­vat lääkkeet, erityi­sesti unilääk­keet, voivat aiheut­taa jopa kuolet­ta­via vaara­ti­lan­teita alkoho­lin kanssa.

• Lisätie­toa lääkkei­den väärin­käy­töstä (Päihdelinkki.fi)

Päihtei­den saman­ai­kai­sella käytöllä (yhteis­käy­töllä) tarkoi­te­taan useam­man kuin yhden päihdyt­tä­vän aineen käyttä­mistä saman­ai­kai­sesti. Yhteis­käyt­töä on esimer­kiksi alkoho­lin ja lääkkei­den tai alkoho­lin ja huumei­den saman­ai­kai­nen käyttö. Yhteis­käy­tön seurauk­sia voi olla vaikea ennus­taa, koska eri päihtei­den yhteis­vai­ku­tuk­set vaihte­le­vat tilan­teit­tain ja siihen voi liittyä myös hengen­vaa­ral­li­sia riskejä. Yhteis­käyttö voi olla myös tahatonta esimer­kiksi tilan­teessa, jossa alkoholi ei ole vielä ehtinyt poistua elimis­töstä ennen unilääk­keen tai vahvan kipulääk­keen ottamista.

• Alkoho­lin ja lääkkei­den yhteis­käyttö | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Muunto­huu­meilla tarkoi­te­taan aineita, joita ei ole luoki­teltu vielä laitto­miksi huumausai­neiksi ja ne muistut­ta­vat perin­tei­siä huumausai­neita. Kyseessä ei ole yhtenäi­nen aineryhmä, vaan niihin kuuluu lukui­sia eri aineita, esimer­kiksi synteet­ti­siä kanna­bi­noi­deja ja opioi­deja. Muunto­huu­meita luoki­tel­laan huumausai­neiksi sitä mukaa, kun aineista johtu­via ongel­mia on havaittu.

Muunto­huu­meet voivat olla erittäin vaaral­li­sia, eikä niiden vaiku­tuk­sista ole saata­villa luotet­ta­vaa tietoa. Ainei­den käyttö­an­nok­set ovat usein hyvin pieniä eikä käytet­tä­vän aineen tarkasta sisäl­löstä, pitoi­suu­desta tai puhtau­desta voi olla varma. Muunto­huu­meet voivat esimer­kiksi sisäl­tää myrkyl­lis­ten ainei­den jäämiä ja niitä voidaan myös myydä täysin toisena tuotteena, jolloin aineen käyttö voi johtaa tahat­to­masti hengen­vaa­ral­li­siin tilan­tei­siin.

• Lue lisää muunto­huu­meista (THL)

Imppaa­mi­sella tarkoi­te­taan erilais­ten kemikaa­lien haiste­lua ja hengit­tä­mistä päihty­mis­tar­koi­tuk­sessa. Imppaa­mi­sen vaiku­tuk­set ovat verrat­ta­vissa huumausai­nei­siin. Impat­ta­via aineita löytyy esimer­kiksi liimoista ja puhdis­tusai­neista.

• Lisätie­toa imppaa­mi­sesta (Päihdelinkki.fi)

Ilokaasu kuuluu impat­ta­viin ainei­siin. Käyttö on lisään­ty­nyt erityi­sesti nuorten keskuu­dessa. Päihde­käy­tössä ilokaa­sua käyte­tään tavoi­tel­lak­seen euforista oloti­laa. Sekakäyttö muiden päihtei­den kanssa lisää riskiä haitta­vai­ku­tuk­sille ja onnet­to­muuk­sille sekä myrky­tys­ti­loille. Pitkä­ai­kais­vai­ku­tuk­sista ja yhteis­käy­töstä alkoho­lin kanssa on vain vähän tietoa. Ilokaa­sun käyttö tällä hetkellä on runsasta ja aihe on ollut paljon esillä mediassa. Ilokaa­sun käytön haitta­vai­ku­tuk­set kohdis­tu­vat eniten keuhkoi­hin ja sitä kautta veren­kier­toon. Mahdol­li­sia ovat myös hermo­vau­riot ja B12-vitamii­nin puutos­ti­lat sekä harvi­nai­sissa tapauk­sissa psykoosi.

• Varoi­tus ilokaa­sun päihde­käy­tön terveys­ris­keistä (Hus.fi)
• Lisätie­toa ilokaa­susta (Päihdelinkki.fi)

Testit:

• Nuorten­lin­kin nuorten päihde­mit­tari
• DUDIT-huumei­den käytön riskit ‑testi (Päihdelinkki.fi)
• Päihde­lin­kin käyttö­testi DAST20

Katso myös:

• Mielen­ter­veys- ja päihde­asioissa voit ottaa yhteyttä Siun soten mielen­ter­veys- ja päihde­pal­ve­lui­den hoito­koor­di­naat­to­riin. Hoito­koor­di­naat­to­rit tavoi­tat numerosta p. 013 330 2145 arkisin klo 8–15:30.
• Valta­kun­na­li­nen päihde­neu­vonta, Päihde­neu­vonta 24/7 p. 0800 900 45, Ehyt ry.
• Irti huumeista ry:n  Autta­va­pu­he­lin p. 0800 98 066 arkisin 9–15 ja 18–21 (ei pe-illat)
• NA | Nimet­tö­mät Narko­maa­nit | Suomen alue (nasuomi.org), NA:n infopu­he­lin 050 307 7597klo 18–20, ti ja pe myös klo 12–14
• Autta­vat puheli­met — AA-Nimet­tö­mät alkoho­lis­tit, AA:n autta­va­pu­he­lin JOENSUU, 013 123 121, varmim­min klo 8–23
• Valta­kun­nal­li­nen auttava puhelin 09 750 200 klo 9–21

Kunta­lai­sella on mahdol­li­suus kertoa polii­sille yleisen järjes­tyk­sen ja
turval­li­suu­den epäkoh­tia, ja vaikut­taa siihen mitä poliisi valvoo.

Valvon­ta­pyyn­nöt ja vihjeet voivat kohdis­tua esimer­kiksi liiken­tee­seen, järjes­tys­häi­riöi­hin sekä huumausaine‑, omaisuus‑, ja väkival­ta­ri­kol­li­suu­teen. Ensisi­jai­nen yhteys alla oleviin yhteys­tie­toi­hin.

• [email protected]
• Polii­si­päi­vys­tys 0295 415 320 (ma–pe 8–16:15)
• Vihje­pu­he­lin 0295 415 232 (ma–pe 8–16)
• [email protected]

Alle 18-vuotiai­den nuorten kohdalla yhtey­den­o­ton voi tehdä myös Polii­sin Ankku­ri­ryh­mään.

Ankku­ri­ryhmä työsken­te­lee alle 18-vuotiai­den rikoksilla/häiriöillä tai päihtei­den­käy­töllä oirei­le­vien nuorten ja perhei­densä kanssa rikok­sia ennalta estävässä hengessä.

• [email protected]
• Konsul­taa­tio­nu­mero 050 306 7739 (ma–pe klo 8–16), käytössä myös WhatsApp
• Sosiaa­lioh­jaaja 050 432 9689 (ma–pe klo 8–16)

Rahape­laa­mi­nen on pelaa­mista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Arpajais­laissa on asetettu rahape­lien ikära­jaksi 18 vuotta. Peliriip­pu­vuus ja siihen lähei­sesti liittyvä rahape­li­riip­pu­vuus ovat monien asioi­den summa. Kun pelaa­mi­nen ei tunnu enää hauskalta, vaan pakon­omai­selta, kannat­taa tarkas­tella omaa pelaa­mis­käyt­täy­ty­mistä.

Riski­pe­laa­mi­nen on rahape­laa­mista, jolloin pelataan usein ja käyte­tään pelaa­mi­seen omiin mahdol­li­suuk­siinsa nähden runsaasti aikaa tai rahaa, tai molem­pia. Riski­pe­laaja pelaa useim­mi­ten erilai­sia rahape­lejä yhtäai­kai­sesti. Näistä aiheu­tuu yleensä haittaa, esim. talou­dessa, tervey­dessä, sosiaa­li­sissa suhteissa, työssä tai opiske­lussa. Rahape­li­riip­pu­vuus on toimin­nal­li­nen riippu­vuus­sai­raus, joka on haital­lista arkiselle hyvin­voin­nille sekä lähei­sille.

Digipe­laa­mi­nen on viihteel­listä pelaa­mista digitaa­li­sella laitteella, kuten tieto­ko­neella, pelikon­so­lilla, mobii­li­lait­teella tai älypu­he­li­mella. Pelaa­mi­nen voi kuiten­kin muuttua ongel­maksi, jos pelaaja ei koe hallit­se­vansa pelaa­mis­taan.

Lapsen ja nuoren aivot eivät ole kehit­ty­neet, niin että he kykeni­si­vät itse rajaa­maan pelaa­mista. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi rooli ja vastuu on huolta­jilla ja muilla läsnä olevilla aikui­silla.

Netti­riip­pu­vuus tarkoit­taa tilan­netta, jossa netin käyttö haittaa muuta elämää ja tuottaa henkistä kärsi­mystä. Usein voimak­kaita tunteita herät­tävä sisältö netissä voi lisätä riippu­vuus­tai­pu­musta. Netti­riip­pu­vuus ilmenee liial­li­sena netin käyttönä, pakon­omai­sena netti­pe­laa­mi­sena tai hallit­se­mat­to­mana sosiaa­li­sen median käyttönä.

Testit:

• Netti­riip­pu­vuus­testi (Päihdelinkki.fi)
• Testi lasten netti­riip­pu­vuu­den arvioin­tiin (Päihdelinkki.fi)
• Testi puoli­son netti­riip­pu­vuu­den arvioin­tiin (Päihdelinkki.fi)
• Rahape­laa­mi­sen haitat ‑testi (paihdelinkki.fi)
• Pelaa­mis­häi­riö ‑testi (Pelituki)
• Miten vähen­tää tai lopet­taa pelaa­mi­nen (Peluuri.fi)
• Pelikas­vat­ta­jan käsikirja (Pelikasvatus.fi)

Katso myös:

• Lisätie­toa rahape­laa­mi­sesta (ehyt.fi)
• Lisätie­toa digipe­laa­mi­sesta (peluuri.fi)

Tukea ja apua antavat esimer­kiksi vertais­tu­ki­ryh­mät sekä valta­kun­nal­li­nen Peluuri.

Peluu­rin auttava puhelin 0800 100 101, avoinna ma-pe klo 12–18. Puhelu on maksu­ton ja voit asioida nimet­tö­mänä. Peluu­rin chat avoinna ma, ke ja pe klo 12–15.

Talous- ja velka­neu­vonta on avoinna arkisin kello 8.00–16.15. Aika vastaa­no­tolle on varat­tava etukä­teen. Puheli­mitse voi ajan varata numerosta 029 566 0975.

Talous- ja velka­neu­von­nan viras­to­säh­kö­pos­tio­soite on [email protected].

Talous- ja velka­neu­vonta — oikeus.fi

Valta­kun­nal­li­nen takuusää­tiö tukee itsenäi­sessä selviy­ty­mi­sessä, arjen raha-asioissa ja velko­jen hoidossa. Palvelu ovat maksu­tonta ja avoinna arkisin klo 10–14, p. 0800 98009.

• Talous- ja velka­neu­vonta — takuusaatio.fi

Luotsin talous­neu­vola palve­lee keski­viik­koi­sin kello 12–14 Luotsin tiloissa avatta­van etäyh­tey­den kautta (osoit­teessa Kauppa­katu 29, 80100 Joensuu). P. 050 470 6553, [email protected]

• Talous­neu­vola — luotsi.fi

Katso myös:

• Diako­nia­työ — liperinseurakunta.fi Apua ja tukea eri elämän­vai­heille, mm. talous­neu­vonta.
• Työikäis­ten sosiaa­li­pal­ve­lut — siunsote.fi Lisätie­toa mm. toimeen­tu­lo­tuki, sosiaa­li­nen luoto­tus. Avoinna arkisin klo 10–14, p. 013 330 2810