Asemakaavan muutos tehdään tyypillisesti tilanteessa, jossa maankäytön tarpeet muuttuvat ja alueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa hankkeen tavoitteisiin.
Asemakaavan muutoshankkeen tulee tukea kunnan strategian, yleiskaavan, maapolitiikan ja maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteita ja periaatteita. Kunnan maapolitiikan mukaisesti ensimmäinen asemakaava laaditaan lähtökohtaisesti kunnan omistamalle maalle.
Tyypillisiä asemakaavan muutosta edellyttäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen muutokset sekä rakennusalojen ja –oikeuksien uudelleenjärjestelyt. Kaavamuutos vaaditaan yleensä, jos esimerkiksi rivitalotontille halutaan rakentaa kerrostalo, asuinkiinteistö halutaan muuttaa liikekiinteistöksi tai rakennusoikeutta on tarpeen kasvattaa.
Ennen kaavamuutoshakemuksen jättämistä
Autamme asemakaavan muutoksen tarpeellisuuden arvioinnissa, joten ota yhteyttä kaavoitus- ja maankäyttöpalveluihin ja keskustele hankkeen tavoitteista ennen kaavamuutoshakemuksen jättämistä.
Hankkeesta tulee esittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa viitesuunnitelma tai kuvata tarve tarkkaan, jonka perusteella kaavan tavoitteista voidaan edelleen keskustella ja tarvittaessa järjestää neuvottelu. Kaavamuutoksen tavoite pitää kuitenkin esittää viimeistään kaavamuutoshakemuksen yhteydessä.
Kaavamuutoksen hakeminen
Voit hakea asemakaavan muutosta jättämällä kaavamuutoshakemuksen, jos olet maanomistaja tai ‑haltija.
Kaavamuutosta tulee hakea kirjallisesti kaavamuutoshakemuksella sekä tarvittavilla liitteillä. Hakemuksen voi toimittaa kirjepostilla osoitteeseen Liperin kunnanhallitus, PL 20, 83101 Liperi tai sähköisesti: [email protected].
Yksityisen maanomistajan aloitteen / hakemuksen perusteella tehdään kaavoituspäätös. Kaavoituspäätöksen tekee lähtökohtaisesti kunnanhallitus.
Erityisesti kunnan omasta aloitteesta käynnistyvien hankkeiden osalta kaavoituspäätös voidaan tehdä myös vuosittain julkaistavan kaavoituskatsauksen yhteydessä. Myös kaavoituskatsauksen hyväksyy kunnanhallitus.
Kaavamuutoksesta sopiminen
Kun asemakaava laaditaan maanomistajan lähtökohdista ja hakemuksesta, on tarpeen sopia erikseen kaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä kunnan ja maanomistajan välisistä oikeuksista ja velvoitteista sekä mahdollisista kuluista.
Yleisimmät käytettävät sopimukset ovat kaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus. Käynnistämissopimuksen laatimisen jälkeen kaavaprosessi etenee yleensä kolmessa vaiheessa, joita ovat yhdistetty vireilletulo- ja luonnosvaihe, ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe.