Sähköinen asiointi Anna palautetta
Liperin kunta, Keskustie 3, 83100 Liperi, Puh. 013 686 511 Katso yhteystiedot

Suur-Liperistä pienemmiksi yksiköiksi

Tässä katsauksessa kerrotaan lyhyesti Liperin hallinnollisista ja alueellisista muutoksista, kunnan nimen alkuperästä ja menneisyyden merkkihenkilöistä. Historiakatsauksen on laatinut Pentti Pirhonen 14.5.2003.


Leimaa antavana piirteenä Liperin varhaisemmissa vaiheissa oli sen sijainti idän ja lännen, Venäjän ja Ruotsin, raja-alueella. Tällä tavoin se oli molempien laajentumis- ja valtapyrkimysten kohteena. Esimerkiksi Täyssinän rauhan raja halkoi alueen Savon ja Karjalan puoliksi, länneksi ja idäksi, Ruotsiksi ja Venäjäksi. Aikanaan kulttuurivaikutusten johdosta riideltiin aina kirkonpolton asteelle, mutta nykypäivän perspektiivistä katsellen tuo erilaisten kulttuurien vaikutus on ollut vain siunaukseksi.

Emäpitäjä

Parhaiten entisaikojen Liperi tunnettaneen emäpitäjänä, Suur-Liperinä. Sen alueeseen kuuluivat nykyisen Liperin kunnan lisäksi Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kaavin, Kontiolahden, Polvijärven kunnat, jo historian hämäriin hiipunut Säyneisen kunta sekä osia Juuan ja Rääkkylän kunnista.

Yleensä pitäjä oli periaatteessa ja käytännössäkin maallisen vallan yksikkö, mutta monissa tapauksissa alueeltaan yhtä seurakunnan kanssa. Liperin kohdalla näin ei ollut, sillä seurakunta oli aluksi pitäjää huomattavasti laajempi. Kun Liperin luterilainen seurakunta perustettiin 1630-luvulla, kuului siihen aluksi myös koko entinen Pielisjärven suurpitäjä, eli nykyiset Lieksa, Nurmes, Juuka, Valtimo ja Rautavaara. Mutta jo vuonna 1639 Pielisjärvi erotettiin omaksi suurseurakunnakseen. Jäljelle jäänyt seurakunta oli vieläkin niin laaja, ettei Liperiä hallintopaikkanaan pitävällä papistolla ollut mitään mahdollisuuksia kaikkien seurakuntalaisten tasaveroiseen palvelemiseen. Kehitys siis johti vääjäämättä kohti seurakunnan pirstoutumista, mutta hidasta tuo hajoaminen oli.

Kaavi erosi omasi kappelikseen jo 1670-luvulla, mutta itsenäinen seurakunta siitä tuli vasta vuonna 1802. Kontiolahdessa toimi kappalainen jo vuosina 1741 - 1749 ja vakituisesti vuodesta 1783 lähtien, mutta oma seurakunta Kontiolahdesta tuli vasta vuonna 1857. Polvijärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1856 ja Kuusjärven kappeliseurakunta vuonna 1863.

Kunnallinen itsehallinto syntyy

Entiseen aikaan kirkko, käytännössä papisto hallinnoi paljon laajempia elämänalueita kuin on tänään. Moni pappissäädyn edustaja Liperin kirkkoherra A J Europaeuksen lailla tervehtikin ilolla vuoden 1865 kunnallisasetuksen voimaan tuloa. Tuo säädös oli perustana nykyiselle kunnalliselle itsehallinnolle. Sen mukaan jokaisen seurakunnan alueesta piti muodostaa itsehallinnollinen yksikkö kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa. Käytännössä se tarkoitti kirkon irtaantumista maallisesta hallinnosta ja vaiheittaista siirtymistä edustukselliseen kunnalliseen päätöksentekoon.

Lähteet:
Maija-Liisa Tuomi,1984, Suur-Liperin historia, Joensuu.
Pekka Pakarinen,2003, Valmistumassa olevan Liperin historian jatko-osan käsikirjoitus
Helena Kuivalainen, 2002, Liperiläisiä merkkihenkilöitä. Liperi tutuksi –kurssin kurssityö, Liperin kansalaisopisto tv. 2001-2002.